10.4.06

Parempiin bileisiin

Tällä kertaa väki lisääntyy ja bileet paranevat: kulutusaiheet siirtyvät nyt Kulutusjuhla.com -osoitteeseen ja samalla kirjoittajamäärä moninkertaistuu. Tämä blogi lopettaa päivittymisensä, ja vanhat tekstini on siirretty Kulutusjuhlan arkistoihin.

Tervetuloa mukaan kekkereihin!
(Päivitättehän myös omat linkkinne. Blogilistalla Kulutusjuhla löytyy tietysti myös tilattavaksenne!)

Lisäys helmikuussa 2007:

Omaan blogeihin ja kuluttamiseen keskittyvään blogiini voi toki myös vilkaista:
Mari Koo - Blogeja, kulutusta ja jatko-opintoja

5.4.06

Päivänpolttava uutiskatsaus

Tämä on näitä päiviä, kun tuntuu, että kuluttajuutta sivuavia uutisia puskee joka puolelta. Jos siis kokoaisi ne tänne:

Viime vuonna puhuimme puhelimiin halvemmalla ja laajakaista raksuttaa edullisemmin kuin vuonna 2004 , kertoi Liikenneministeriö. "Vuonna 2005 keskimääräinen matkapuhelun minuuttihinta oli yli 27 prosenttia halvempi kuin edellisvuonna. --- Suurimpien operaattoreiden laajakaistayhteyksien kuukausimaksut ovat viime vuoden aikana alentuneet keskimäärin 14 prosenttia."

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry (Suomi on kyllä yhdistysten luvattu maa, täytyy taas se myöntää) mainostaa, kuinka kauppakeskusten myynti kasvoi viime vuonna kymmenen prosenttia. Suomen koko vähittäismyynti kasvoi viisi prosenttia.

Pikaluottojen arveluttava markkinointi saa jälleen palstatilaa, tällä kertaa STT:n tuottaman velkaneuvojan haastattelun avulla.

Toisaalta kotitalouksien luotonottointo on ennustusten mukaan hiipumassa.

Kesärenkaita myydään laajalla hintahaitarilla: "Rengastyypistä ja ostopaikasta riippuen hinnat saattavat olla jopa kaksinkertaiset, selviää Länsi-Suomen lääninhallituksen tekemästä vertailusta."

Mainontaan panostettiin viime vuonna kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. "Yritysten satsaukset hakemistomainontaan, tapahtumamarkkinointiin ja myymälämainontaan kasvoivat, mutta panostukset sponsorointiin ja messuihin vähenivät."

3.4.06

Ylellisyyttä tavoitellen

Eilinen Hesari kirjoitti (D4-5, toimittajana Ritva Liisa Snellman), kuinka luksustuotteiden myynti kasvaa vähitellen myös Suomessa. Jutussa todettiin, että moni ylellisyysmerkki on kärsinyt inflaation, kun myös tavikset ovat innostuneet ostamaan kyseistä brändiä. Esimerkkinä käytetiin Burberryä: kun englantilaispissikset innostuivat ruutukuosista, niin kummasti merkin imago tipahti.

Varsin monien merkkien valmistajien, ihan niiden keskihintaisten tai vähän hintavampien, onkin varmasti hankalaa päättää, tavoitellaanko mahdollisimman laajaa ostajakuntaa ja otetaan riski siitä, että brändin arvo laskee. Tässähän esimerkiksi myyntipaikoilla on ratkaiseva merkitys: kun jonkun vaatteen saa Anttilasta, niin ei siinä tunnu olevan samaa hohtoa, kuin jos se ostettaisiin esimerkiksi merkin omasta kaupasta.

Oma aiheensa on tietysti luksusmerkkien piraattituotanto, jota HS:n jutussa käsiteltiin. Asiaa sivusi myös Artekin toimitusjohtaja Mirkku Kullberg Arno Nybergin haastattelussa, jonka puolella korvalla kuuntelin tänään YleQ:lta. Kullberg totesi uskovansa ihmisten haluun ostaa aitoja merkkejä sen sijaan, että ostettaisiin halpoja huonekalukopioita.

Tuoteväärennöksillä taitaa olla tätä nykyä niin huono kaiku, että ihmettelen, miksi kukaan edes hieman käyttämistään brändeistä välittävä ihminen ostaisi piraattituotteen. Ennemmin sitä ostaa sen rehellisesti merkittömän (ja vaikka halvan), kuin feikkilogolla koristetun, jos siihen aitoon luksukseen ei ole varaa.