Tunnelisä kahvikupillisessa
"Kuluttajabisneksessä on käynnissä yhtä mullistava kehitys kuin aikaisemmin teknologian sektorilla. Joistakin asioista ja tuotteista on tulossa äärimmäisen edullisia ja toisista kalliimpia ja fiiliskuluttamiseen liittyvä. Esimerkiksi Starbucks loi aikanaan konseptin, jossa se myi kahvilaansa kolmantena kohtaamispaikakna kodin ja työpaikan ohelle", sanoo suomalaista kahvilaketjua Lontooseen avaa Jali Wahlstein Kauppalehti Pressossa.
Eli artikkelin mukaaan on kaksi eri kategoria: toinen myy pelkkää edullisuutta ja toisessa, kulutuskategoriassa, maksetaan erityistä lisää tunteista.
Tämän huomaan omastakin ostoskäyttäytymisestä, ja erityisen selkeää se on kahviloiden käyttämisessä. Jos vain haluan sen tuotteen eli kahvin, niin silloin voin napata sen mistä tahansa ja mielellään mahdollisimman halvalla (eli peruskahvin hinta on euron kieppeillä).
Varsinaisesti kahvilaan mennessä itse kahvista tuleekin sivuseikka, ja tärkeämmäksi nousevat muut tekijät: esimerkiksi kahvilan viihtyisyys, sijainti, mahdolliset luettavat lehdet ja muut asiakkaat. Jos menen kahvilaan tapaamaan ystävää, niin silloin paikan tulisi olla sopiva keskusteluun. Jos vain haluan istahtaa itsekseni, niin silloin tietty hälinäkään ei haittaa, sillä nautin usein jo pelkästä ihmisten katselusta.
Tässäkin tapauksessa olen siis tilannesidonnainen kuluttaja. Toisinaan ostan halpaa tuotetta vähemmän hienossa ympäristössä, mutta toisaalta välillä panostan suuremman summan rahaa ja nautin siitä fiiliksestä, jonka tilanne minulle tuottaa.
3 Kommentit:
Meikäläinen on ehdoton fiiliskahvittelija. Joskus tulee miettineeksi, mikä on vialla, kun suomalaisissa kahviloissa ei tunnuta tajuavan, mikä merkitys on sillä, että asiakkaat saavat vetelehtiä niissä.
Pieni kanta-asiakaspiiri pitäisi paikan todennäköisesti yhtä hyvin pystyssä kuin laajempi satunnaiskävijöiden joukko, joka ajetaan nopsasti takaisin kadulle tuijottaen, kuppi edestä hakien ja kysyen, saisiko olla jotain muutakin.
Ehkä vähitellen rantautuu Suomeenkin se kahviloissa vetelehtiminen ja siihen kannustaminen. Täällä päin kahvilakulttuuri kun on tainnut varsin erilaista kuin joissain Keski-Euroopassa. Toivon minäkin, että kahvilat panostaisivat olemiseen kannaustavaan viihtyvyyteen: mielelläni minäkin euroni sellaiseen kahvilaan kantaisin!
Joo, joskus taannoin kuuntelin erään kahvipaahtimon edustajaa, joka totesi kahvin olevan katteeltaan ravintolan paras tuote (jääveden jälkeen, jos vedestä laskutetaan).
Lähetä kommentti
<< Home